Teatteri

TEATTERI

Virpi Koskela ohjaa teatteriesityksiä Tampereen alueen metsiin. Kuva: Timo Seppälä

Virpi Koskela on pispalainen yhteisökouluttaja (FT), joka ohjaa tamperelaisessa Legioonateatterissa kokoontuvaa Metsäkissa2044 -hankkeen Metsäteatteri-ryhmää. Metsäteatterin tavoitteena on ”mielikuvittaa” utopioita suomalaismetsistä vuonna 2044.

Suomessa on edelleen aktiivisessa käytössä sanonta: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”. Mutta miten metsä vastaa? Miltä näyttää suomalainen metsä vuonna 2044, jos metsän ja metsäteatterilaisten utopiat siitä ovat toteutuneet?

Metsissä toteutettavan, ryhmälähtöisen, fyysisen teatterin esityksen ”Ja niin metsä vastaa” (työnimi) taiteellisena tavoitteena on etsiä dialogia suomalaisen metsän kanssa, tutkia ja tulkita sen ilmaisua mm. seuraavien kysymysten avulla: Miten metsä puhuu meille, mitä se haluaa sanoa? Miltä suomalainen metsä näyttäisi tulevaisuudessa, jos se saisi päättää?

Ja niin metsä vastaa” -esitys saa ensi-iltansa syyskuussa 2025, jolloin sen toistaiseksi kaikki neljä esitystä toteutetaan Tampereen alueen metsissä. Jokaisen esityksen jälkeen järjestetään yleisökeskustelu esityksen esiin nostamista teemoista.

Metsäteatterin esitys on suunnattu ihmisille, joita kiinnostaa monipuolisemman ja laajemman luonto- ja metsäyhteyden elvyttäminen, kasvi- ja eläinkunnan (mukaan lukien ihminen) monimuotoisuuden suojeleminen sekä uusi tapa elää planetaarisena olentona. Se on tarkoitettu myös kaikenikäisille metsiä rakastaville, suojeleville, hoitaville ja hyödyntäville tahoille. Ryhmän tulevaisuuden toiveena on myös päästä kiertämään ja keskustelemaan esityksellä mm. Suomen metsäteollisimpiin kuntiin – ja löytää näin luonnollista dialogia metsäteatterilaisten, metsien ja metsänomistajien välille.

Mahdollista kiertuetta ja lisäesityksiä varten on tarkoitus hakea lisärahoitusta keväällä 2025.

Taiteen, tieteen ja journalsimin tutkimushanke Metsäkissan tunnuskuvat on piirtänyt kuvataiteilija ja hankkeen ekologinen neuvonantaja Susu Rytteri

"Metsäkissa Nyt"

"Metsäkissa 2044"

Metsäkissa Nyt esittää laihan, takkuisen ja pelokkaan kissan, joka on pöydällä vasten tahtoaan ja valmis pakenemaan. Metsäkissa 2044 esittää hyvinvoivan, tuuheaturkkisen kissan, joka istuu itsevarmana ja tyytyväisenä pöydällään, kehräten.

Susu Rytteri, Muste, paperille, 2024

‹ Takaisin

Puiden kaataminen kiistellyssä Stansvikin vanhassa metsässä Helsingissä jatkui yllättäen maanantaina virka-ajan jälkeen. Aktivistit ovat jälleen palanneet suojaamaan puita.

Vanhaa polkua halutaan leventää usean metrin levyiseksi, ja sen alta on kaadettava kymmeniä vanhoja puita. Kuva: Jaana Kanninen

Puunkaato Stansvikissa on jatkunut – aktivistit vahtivat edelleen metsää

Jaana Kanninen

Iina Sirviö saapui paikalle maanantaina puolen yön aikaan, pian sen jälkeen kun puiden kaatamista oli jatkettu melkein kuukauden kestäneen tauon jälkeen. Leena Reittu puolestaan saapui paikalle tiistaiaamuna kello kahdeksan aikaan. ”Olimme jo vähentäneet vahtivuoroja, koska täällä oli niin hiljaista. Ja juuri silloin alkoi tapahtua”, he kertovat.

Leena Reittu ja Iina Sirviö pitävät vahtia Stansvikin metsässä. Kuva: Jaana Kanninen

Moottorisahat alkoivat laulaa virka-ajan jälkeen, mitä aktivistit eivät osanneet odottaa. ”Ovat ilmeisesti muuttaneet strategiaansa”, he arvelevat. Nyt on laadittu uudet vahtivuorot, aluetta ei jätetä yksin.

Mitä aktivistit sitten voivat tehdä, jos ja kun moottorisahat alkavat heilua? Iina sanoo, että aluetta vahditaan ja tarpeen tullen kiivetään puuhun. ”Minut on koulutettu kiipeämään puihin ja ottamaan siinä turvallisuusnäkökohdat huomioon, ettei tapahdu niin että vaikka raajat puutuvat ja menee tajunta, sellaista ollaan harjoiteltu”, kertoo Iina Sirviö. Ja tietenkin he ilmoittavat muille aktivisteille asiasta heti, jolloin saadaan enemmän väkeä paikalle.

Stansvikin vanhasta metsästä on kiistelty yli kaksi vuosikymmentä. Eräänlainen linnarauha saavutettiin vuonna 2022, kun yksi alueen asemakaavoista palautettiin uudelleen valmisteltavaksi vahvojen erimielisyyksien jälkeen asukkaiden ja kaupungin välillä. Uutta kaavaa ei ole vielä tuotu käsittelyyn.

Ei ainoastaan kaavojen käsittely ole viivästynyt, vaan myös Stansvikintien rinnalle suunnitellun pyörätien, niin sanotun Stansvikinpolun rakentaminen pysähtyi Stansvikin kyläyhdistyksen ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen valituksiin. Valitukset eivät kuitenkaan menestyneet hallinto-oikeudessa, ja Helsingin kaupunki päätti jatkaa polun rakentamista.

Ensimmäiset puut kaadettiin joulukuussa 2024. Puidenkaatoa kesti kaksi päivää, kunnes luontoväen vastustus keskeytti sen. Asukkaat hakivat hallintopakkopäätöstä ja toimenpidekieltoa sekä Ely-keskukselta että AVI:lta.

Nyt on Ely-keskukselta tullut kielteinen päätös asukkaiden hakemukseen, ja vaikka päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan, kaupunki päätti jatkaa puiden kaatoa jo tässä vaiheessa sen enempiä kyselemättä.

Yhteensä on kaatunut joitakin kymmeniä puita pyörätien alta, mutta kaadettavaksi merkittyjä puita on vielä runsain mitoin jäljellä. On siis vain ajan kysymys, milloin moottorisahat saapuvat paikalle. Toisaalta, myöskään aktivistit eivät aio antaa periksi.

Aino Juvonen ja Marjo Huuskonen mittaavat kaadettujen puiden läpimittoja ja arvioivat puiden ikää. Kuva: Jaana Kanninen