‹ Takaisin

Luonnontuhonta rikokseksi kansainväliseen oikeuteen?

Jaana Kanninen

Diplomaatti emeritus Mikko Pyhälä on omistanut viime vuotensa hyvälle asialle. Hän haluaa, että luonnontuhonnasta tulee viides rikosnimike Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöön. Asia eteneekin maailmalla, vaikkakin vitkaan.

Vietnamin sodassa Yhdysvallat pudotti 1960-luvulla kymmeniä miljoonia litroja Agent Orange -kasvimyrkkyä Vietnamin ja Laosin metsiin. Puut pudottivat lehtensä, ja Vietkongin sisseistä tuli helppo kohde. Mutta samaan aikaan aine myrkytti sotilaita, sissejä ja siviilejä niin, että terveysvaikutukset ovat jatkuneet näihin päiviin. Myös myrkyn ympäristövaikutukset ovat olleet laajoja ja pitkäaikaisia.

Juuri Agent Orangen tahallinen käyttö ihmisiä ja luontoa vastaan oli keskeinen syy siihen, miksi tämän kaltaista luonnon tuhoamista on alettu ajaa uutena rikosnimikkeenä ”ecocide” kansainväliseen oikeuteen, ensisijaisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntöön neljän aiemman rikosnimikkeen rinnalle. Ne ovat kansanmurha eli joukkotuhonta, sotarikos, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä hyökkäysrikos. Termiä ecocide käytti ensimmäisenä kemisti Arthur Galston vuonna 1970. Hän oli ollut mukana Agent Orangen kehittämistyössä.

 

Muita uuden rikosnimikkeen alle meneviä luonnontuhoja voisivat olla vaikkapa merenpohjan laajamittainen tuhoaminen troolauksella, Amazonian sademetsän tahallinen polttaminen ja kuivuusongelmien lisääminen, Venäjän hyökkäyssodan Ukrainalle aiheuttama ekokatastrofi tai vaikkapa Gazan kaistan määrätietoinen tuhoaminen.

Brittiläinen juristi Polly Higgins ja ympäristöaktivisti Jojo Mehta perustivat vuonna 2017 järjestön, joka sai nimekseen Stop Ecocide International. Se rantautui Suomeen tämän vuosikymmenen alussa, ja siitä lähtien myös suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä on tehnyt lähes täyspäiväisesti työtä ecocide-käsitteen tuomiseksi kansainväliseen oikeuteen.

Suomenkielinen käännös on luonnontuhonta

Englanninkielisessä maailmassa ecocide on jo saanut vakiintuneen aseman, vaikka se ei vielä olekaan osa kansainvälistä oikeutta. Vuonna 2021 kansainvälinen, riippumaton asiantuntijapaneeli määritteli termin seuraavasti:

“Ecocide tarkoittaa oikeudenvastaisia tai mielivaltaisia tekoja, jotka tehdään tietäen näiden tekojen aiheuttavan erittäin todennäköisesti vakavia ja joko laajamittaisia tai pitkäaikaisia ympäristövahinkoja.”

Suomenkielinen käännös, ”luonnontuhonta”, tekee vasta tuloaan yleisesti tunnetuksi termiksi. Sen keksivät Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho ja Mikko Pyhälä vuonna 2023. Termi tulee johdonmukaisella tavalla sanasta joukkotuhonta. Tiedotusvälineisiin luonnontuhonta ei ole vielä vakiintunut.

Mikko Pyhälä on omistanut viime vuodet luonnontuhonnan saamiseksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön viidenneksi rikosnimikkeeksi. Se on tärkeää, koska tällä tavoin voitaisiin vähentää tai lieventää ihmiskunnan tai elonkehän olemassaoloa uhkaavia tuhoja. Niinpä Pyhälä tekee väsymättä itselleen niin tuiki tuttua diplomaattista vaikuttamistyötä; lähettelee kirjelmiä, tapaa vaikutusvaltaisia henkilöitä ja on yhteydessä kansainvälisen Stop Ecocide Internationalin toimijoihin.

Pyhälällä on takanaan vuosikymmenien kokemus suomalaisena diplomaattina. Hän on myös kirjoittanut useita teoksia liittyen Latinalaiseen Amerikkaan, sademetsiin ja biodiversiteettiin. Hänet tunnetaan voimakkaista kannanotoistaan luonnon puolesta. Ja siis, viime vuodet ovat täyttyneet työstä luonnontuhonnan kriminalisoimiseksi.

 

Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä tunnetaan voimakkaista kannoistaan luonnon puolesta. Kuva: Jaana Kanninen

Luonnontuhonta pomppii kohti kansainvälistä oikeutta

Työ onkin edennyt melko pitkälle, vaikka maaliin on vielä matkaa. Euroopan Unioni on ottanut useita askelia luonnontuhonnan saamiseksi kansallisiin lakeihin ja kehottanut jäsenvaltioita ajamaan käsitettä myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen rikosnimikkeeksi. Eu-maista ainakin Belgia on ottanut kantaa asian puolesta. Suomen hallituksella ei ole yhteistä näkemystä, ja hallituspuolueista vain Kokoomus on asian kannalla. Lisäksi Vasemmistoliitto kannattaa luonnontuhonnan viemistä Rooman perussääntöön.

Jotkut ovat halunneet joukkotuhonnalle rikoksena oman kansainvälisen sopimuksen, mutta yhteisymmärrys kaikkien maailman maiden kesken voisi olla vaikeaa saavuttaa. Niinpä Stop Ecocide -liike on keskittynyt ajamaan rikosnimikettä Haagissa sijaitsevaan Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen. Onpa rikostuomioistuimessa jo menossa syyteselvitys Ukrainan sodasta rikoksena ihmisyyttä vastaan. Jos luonnontuhonta olisi jo Rooman perussäännön osa, rikosnimike voisi olla luonnontuhonta.

ICC luonnontuhontarikoksen foorumina on hyvin perusteltu. Nimittäin suurimmat vastaanhangoittelijat kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Israel, Iran tai Saudi-Arabia eivät ole ICC:n jäseniä. Niinpä niillä ei ole sananvaltaa asiassa.

Tosin Donald Trumpin hallinto yrittää kyllä jarruttaa prosessia, sillä se on asettanut pakotteita niille tuomareille, jotka ovat olleet mukana nostamassa syytteitä Israelin väkivaltatoimista Gazassa sotarikoksina.  Näille tuomareille ja syyttäjille on asetettu pakotteita ja matkustuskieltoja. Lisäksi Yhdysvallat on yrittänyt saada muita maita mukaan rikostuomioistuimen vastaisiin toimiinsa, mutta mikään merkittävä maa ei ole tehnyt näin.

Luonnontuhontaa voidaan käsitellä jo nyt Haagissa niinikään sijaitsevassa Kansainvälisessä tuomioistuimessa, jos tuhoteot vakavasti vahingoittavat laajan ihmisjoukon selviytymistä. Näin onkin jo tapahtunut. Vastikään tuomioistuin on ottanut kannan, että ilmaston vakava häiriintyminen on vaara ihmiskunnalle. Päätöslauselmansa mukaan kaikkien hallitusten velvollisuus on estää ilmastonmuutosta.

Eli on olemassa toinenkin tie luonnontuhonnan tuomitsemiseksi. Asia vain ei tahdo saada julkisuutta. Mikko Pyhälä kertoo, että on ollut vaikea saada tätä vakavaa asiaa näkyvästi median palstoille ja aalloille.

Seuraava mielenkiintoinen vaihe on joulukuussa, kun Kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuolet kokoontuvat vuosittaiseen kokoukseensa. Tuossa tapaamisessa käsitellään myös luonnontuhontaa mahdollisena uutena rikosnimikkeenä, ja kokouksen puheenjohtajana toimii suomalainen suurlähettiläs Päivi Kaukoranta. On kuitenkin todennäköistä, ettei asiaan tule vielä silloin ratkaisua, mikä vaatisi jäsenmaista kahden kolmasosan hyväksynnän.

Mutta ehkä jo seuraavana vuonna voi olla toivoa läpimurrosta!