JP (Juha-Pekka) Väisänen on Metsäkissa2044-hankkeen somejournalisti. Tässä uusimpia juttuja:

Stansvikissa on käyty yli 20 vuoden ajan aktiivista kansalaistoimintaa luonnonmetsän ja uhanalaisten lajien puolesta. Kuva: Jaana Kanninen

Taide ei rajoja kysele – eikä metsä

Stansvikin metsän tapaus on nostanut esiin kansalaistoiminnan, viranomaisvastuun ja ympäristöoikeuden rajat. Metsäkissa2044-hankkeen vetäjä, "yleismetsämiesjantunen" Jukka Ilmonen, pitää Helsingin käräjäoikeuden tuoretta päätöstä poikkeuksellisen merkittävänä:

”Case Stansvik tuo näkyviin paitsi Suomen metsien niin niiden suojelijoiden jo vakiintuneen uhanalaisen aseman vapaana riistana, voimassaolevasta lainsäädännöstä riippumatta”, sanoo Ilmonen.

Metsäkissa2044-hanke ei ole ollut osallisena oikeusprosessissa. Kyseessä on taiteen, tieteen ja journalismin tutkimushanke, joka tarkastelee metsien tulevaisuutta, luontosuhdetta ja yhteiskunnallista mielikuvitusta. Hankkeessa yhdistetään pedagogiikkaa, metsäaktivismia, tulevaisuudentutkimusta ja journalismia.  Hanke pyrkii luomaan utopioita, joissa metsät ja niiden asukkaat voivat hyvin.

”Jos tuore käräjäoikeuden päätös pitää mahdollisissa ylemmissä oikeusasteissa, on kyseessä järisyttävä ennakkotapaus. En osaa, epäjuristina, ymmärtää miten oikeusjärjestelmä toimii, mutta maallikkona arvelen, toivon, että ainakin poliisin on syytä tarkkaan harkita mm. metsäkiistoissa asettautuuko automaattisesti aktivisteja vastaan, vai pitäisikö ensin tutustua lainsäädäntöön eikä toimia ideologiselta fiilispohjalta”, Ilmonen jatkaa.

Ilmosen mukaan kiinnostavaa on, johtaako päätös siihen, että myös metsäurakoitsijat, virka- ja luottamushenkilöt voivat joutua oikeudelliseen ja korvausvastuuseen Stansvikin kaltaisissa tapauksissa.

Metsäkissa2044 ei ole Ilmosen mukaan tähän mennessä tuottanut selkeästi artivististä sisältöä, tai ainakaan taidetta ei ole käytetty aktivistisissa tarkoituksissa ja yhteyksissä. ”Taidehan ei rajoja kysele, joten juridiset ja poliittiset esteet ovat vain kuin tuulen huminaa kesäillassa”, sanoo Ilmonen.

Metskissan Ilmonen kuvailee omaa rooliaan Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa moninaiseksi. Hän sanoo olevansa "joukon jatkona", mutta tuo hankkeeseen merkittävää osaamista pedagogiikasta, taloudesta, metsäaktivismista ja tulevaisuudentutkimuksesta. Hänen näkemyksissään yhdistyvät moraali, yhteisöllisyys ja rakkaus luontoon: ”Jantusen rankimmat ja rujoimmat metsä-kissa-koneet ovat tunteminen, ajattelu, moraali, ihmiset ja hömötiaiset. Onneksi niillä ei metsien tuhoaminen onnistu!”

Oikeus vapautti mielenosoittajat

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet viittä Stansvikin metsän mielenosoittajaa vastaan. Oikeus katsoi, että aktivistit toimivat pakkotilassa puolustaessaan lailla suojeltua noroa ja metsää. Päätös nostaa esiin kansalaistoiminnan roolin ympäristönsuojelussa ja viranomaisten vastuun rajat.

Laajasalon Stansvikissa on käyty yli 20 vuoden ajan aktiivista kansalaistoimintaa luonnonmetsän ja uhanalaisten lajien puolesta. Vuonna 2023 Helsingin kaupunki käynnisti metsänhakkuut Kruunuvuorenrannassa, mutta työt keskeytettiin, kun alueelta löytyi vesilain suojelema noro – puroa pienempi vesiuoma, jonka sijainti oli ollut viranomaisten tiedossa jo vuosia.

Suojellaan Stansvik -liikkeen mielenosoittajat pyrkivät estämään hakkuita muun muassa kiipeämällä puihin. Poliisin kehotuksesta osa ei poistunut paikalta, ja heitä vastaan nostettiin syytteet niskoittelusta. Lokakuussa 2025 käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteet viittä aktivistia vastaan.

Oikeus totesi, että mielenosoittajat puolustivat yhteistä oikeushyvää – metsää ja sen noroa – ja että heidän toimintansa oli kokonaisuutena arvioiden oikeutettua pakkotilaa. Päätöksessä viitattiin myös vuoden 1983 Koijärvi-tapaukseen, mutta todettiin, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa pakkotilaan vetoamisen myös yhteisöllisten arvojen, kuten luontoarvojen, suojelemiseksi.

“Me ei olla rikollisia”

“Meidän tehtävä oli pysäyttää rikos, ei aiheuttaa häiriötä,” sanoo metsäaktivisti Aino Juvonen. “Me ei olla rikollisia. Me ollaan suojelijoita. Me ollaan se, mitä viranomaiset ei uskaltaneet olla.”

Oikeusprosessi on herättänyt laajaa keskustelua viranomaisten vastuusta, hallinnollisesta päätöksenteosta ja kansalaistoiminnan roolista ympäristönsuojelussa.

Kuudelle syytteet Stansvikin noron turmelemisesta Helsingissä

Syyttäjä on nostanut syytteet kuutta henkilöä vastaan ympäristön turmelemisesta Helsingin Stansvikissa. Syytteen mukaan hakkuutöissä lokakuussa 2023 on vaurioitettu vesilain suojelemaa noroa. Syytettyinä ovat Helsingin kaupungin viranhaltijoita, kaupungin liikelaitos Staran työnjohtoa sekä metsäkoneyrittäjä. Kaikki syytetyt kiistävät syyllisyytensä. Asianomistajana asiassa toimii Uudenmaan ELY-keskus, ja haastehakemus on toimitettu Helsingin käräjäoikeuteen 20. lokakuuta.

Utopia, jossa metsät voivat hyvin

Metsäkissa2044-hankekoordinaattori Jukka Ilmonen korostaa metsäkeskustelun ja luonnonsuojelun kiireellisyyttä: ”Suomen metsiä muutetaan täysin väärään suuntaan. Meillä on kiire pelastaa edes jotakin, mistä voimme olla iloisia. Oikeasti vanhat metsät, jotta niistä voisivat nauttia myös tulevat sukupolvet ja metsän asukkaat. Tarvitsemme utopiaa, jossa on kaikille onnellinen lopputilanne.”

 

Taiteen, tieteen ja journalsimin tutkimushanke Metsäkissan tunnuskuvat on piirtänyt kuvataiteilija ja hankkeen ekologinen neuvonantaja Susu Rytteri 

 "Metsäkissa Nyt"

 

"Metsäkissa 2044"

 

Metsäkissa Nyt esittää laihan, takkuisen ja pelokkaan kissan, joka on pöydällä vasten tahtoaan ja valmis pakenemaan. Metsäkissa 2044 esittää hyvinvoivan, tuuheaturkkisen kissan, joka istuu itsevarmana ja tyytyväisenä pöydällään, kehräten. 

Susu Rytteri, Muste, paperille, 2024