JP (Juha-Pekka) Väisänen on Metsäkissa2044-hankkeen somejournalisti. Tässä uusimpia juttuja:

Metsäkissan somejuttu (4.10.2025) Teksti: JP (Juha-Pekka) Väisänen. Kuva: Mirja Kemppi, CC BY-SA 4.0.

Voiko metsä olla tehokas ilman että se tuhoutuu?

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola väittää, että suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää. Mutta mitä tarkoittaa kestävyys, kun paperitehtaat suljetaan, metsät hakataan ja hallitus tanssii elinkeinoelämän pillin mukaan?

Toistetaanko tässä nyt vain uutta versiota vanhasta metsämyytistä, jossa puu on pelkkä raaka-aine ja metsäasiantuntija pelkkä tuotantokoneiston osa?

Palola puhui METO – Metsäalan Asiantuntijoiden kokouksessa ja kehui metsänhoidon mahdollisuuksia. Hän listasi innovaatiot, kuten puusta saatavat tekstiilikuidut ja muovin korvaavat pakkaukset, sekä puurakentamisen ilmastovaikutukset. Mutta samalla hän myönsi, että vastuullisuuskysymyksiin on herätty vasta hiljattain – vasta kun paperiteollisuus alkoi romahtaa. Tämä ei ole ekososiaalista heräämistä vaan reaktiivista kriisinhallintaa.

Jatkossa vihreän kullan suhteen on  ay-johtaja Palolan mielestä toimittava fiksummin. 
- Tutkimustoiminta monipuolisempaan puunkäyttöön liittyen on tuonut mukanaan uusia innovaatiota, kuten puusta syntyviä uusiutuvia materiaaleja. Esimerkiksi polyesteria korvataan puusta saatavalla tekstiilikuidulla ja puu voisi pakkauksissa syrjäyttää muovin. Ja kun nykyisin metsästä puhutaan usein hiilinielujen kautta, puurakentaminen olisi ilmastoteko parhaimmillaan, hän listaa. 

Metsäaktivistin näkökulmasta suomalainen metsäkeskustelu toistaa tuttua kaavan: ensin riistetään, sitten selitellään.

Palola kritisoi Orpon hallitusta siitä, että se on romuttanut neuvotteluyhteiskunnan ja antanut vallan työnantajille. Hän sanoo, että talous ei nouse tempuilla vaan tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman ja teollisuuspoliittisen strategian. Mutta missä on ekologinen strategia? Missä on metsän oikeus olla muutakin kuin resurssi? Palolan puheessa metsä on edelleen väline – ei elävä kokonaisuus, ei kulttuurinen tai feministinen tila, ei vastarinnan maisema.

Kaukaan paperitehdas suljetaan

Metsäyhtiö UPM on päättänyt keskeisistä tuotannollisista muutoksista sekä Suomessa että omistamissaan ulkomaisissa paperitehtaissa. Suomessa merkittävin päätös koskee Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan paperitehtaan sulkemista vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että Kaukaan paperikoneen tuotanto päättyy ja noin 220 työntekijää menettää työpaikkansa.  Metsäyhtiön mukaan sulkeminen johtuu rakenteellisesta ylikapasiteetista graafisten papereiden markkinoilla sekä digitalisaation johtamasta kysynnän vähenemisestä, erityisesti päällystetyn aikakauslehtipaperin osalta.

UPM keskittää päällystetyn aikakauslehtipaperin tuotannon Suomessa pääosin Rauman tehtaalle, mikä samalla tarkoittaa tuotantokapasiteetin vähenemistä noin 300 000 tonnilla vuodessa. UPM jatkaa kuitenkin sellun, sahatavaran, biopolttoaineiden tuotantoa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa Kaukaalla ennallaan.

Ulkomaisissa omistuksissaan UPM jatkaa strategian toteuttamista vastaavilla linjauksilla, jossa painotetaan tehostamista ja tuotannon keskittämistä kannattaviin yksiköihin, vaikka yksityiskohtaisia tiedotteita uusimmista sulkemisista ei ole viime päiviltä julkisesti vahvistettu.

Yhtiön johtajien mukaan kyseessä on laajempi toimialan rakennemuutos, joka heijastuu sekä kotimaan että kansainväliseen tuotantokapasiteettiin. UPM:n tavoitteena on säilyttää pitkän aikavälin kilpailukyky paperiliiketoiminnassa ja sopeuttaa tuotanto vastaamaan muuttuvan markkinatilanteen vaatimuksia.

Työntekijöiden osalta UPM on luvannut tukea muutosneuvotteluissa kattavilla työpaikalta työpaikalle -ohjelmilla ja työurien uudelleen suuntaamisella yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Muutokset ovat herättäneet laajaa huolta erityisesti Lappeenrannan seudulla, jossa paperitehtaan sulkeminen nähdään isoksi iskun alueen työllisyydelle ja taloudelle.

Metsäkeskustelua vai kriisinhallintaa

Onko suomalainen metsäkeskustelu enää keskustelua lainkaan – vai pelkkää kriisinhallintaa sulkeutuvien paperitehtaiden varjossa, jossa samalla yritetään paikata päälle kaatuvia globaaleja katastrofeja? Kun metsä nähdään vain talouskasvun polttoaineena, jäävät sen monimuotoisuus, kulttuurinen merkitys ja ekologinen arvo jalkoihin. Olisiko nyt hyvä aika kysyä: mistä meidän pitäisi oikeasti puhua, kun puhumme metsästä?

Pitäisikö tavoitella metsäkeskustelun siirtämistä pois talouskasvun logiikasta?  Kuka on valmis hyväksymään puheen "vihreästä kullasta", joka peittää alleen metsien monimuotoisuuden tuhon? Metsäaktivistit ainakin karsastavat metsäasiantuntijoiden glorifiointia, jos heidän työnsä perustuu metsän hyödyntämiseen eikä sen suojelemiseen. Kuka puhuu metsän puolesta, kun kaikki puhuvat vain puusta?

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puhui METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n sopimusalojen kokouksessa 1. lokakuuta 2025. Tilaisuus pidettiin Seinäjoella.

Meto  on Suomen johtava metsä- ja luonnonvara-alan asiantuntijoiden edunvalvontajärjestö, jonka perustamiskokous pidettiin Hämeenlinnassa vuonna 1895 Meton verkkosivujen ja Meto 130 vuotta -teoksen mukaan. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 7 000 eri metsäalan ammattilaisia, kuten suunnittelijoita, esimiehiä, metsänhoitajia ja opettajia, ja järjestö on nostanut metsäasiantuntijoiden yhteiskunnallista arvostusta sekä tukenut jäsentensä työehtoja jo yli 130 vuotta.

Meton toiminnan keskiössä ovat jäsenten ammatillisen, taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaaminen, työehtosopimusneuvottelut ja aktiivinen vaikuttaminen metsäpolitiikassa sekä alan yhteiskunnallisen arvostuksen edistäminen. Lisäksi järjestö tukee jäsentensä ammatillista kehittymistä koulutus- ja neuvontatoiminnan kautta ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.

Mutta juuri nyt tarvitaan enemmän kuin neuvotteluja ja edunvalvontaa. Tarvitaan metsäkeskustelun radikaalia uudelleenarviointia. Tarvitaan ääniä, jotka eivät puhu puusta, vaan puhuvat metsän puolesta.

Taiteen, tieteen ja journalsimin tutkimushanke Metsäkissan tunnuskuvat on piirtänyt kuvataiteilija ja hankkeen ekologinen neuvonantaja Susu Rytteri 

 "Metsäkissa Nyt"

 

"Metsäkissa 2044"

 

Metsäkissa Nyt esittää laihan, takkuisen ja pelokkaan kissan, joka on pöydällä vasten tahtoaan ja valmis pakenemaan. Metsäkissa 2044 esittää hyvinvoivan, tuuheaturkkisen kissan, joka istuu itsevarmana ja tyytyväisenä pöydällään, kehräten. 

Susu Rytteri, Muste, paperille, 2024