‹ Takaisin

DIALOGIA ETSIMÄSSÄ

Tässä sarjassa kuullaan eri metsätoimijoiden näkemyksiä 

ja pyritään yhteisymmärrykseen

 

Teksti: Jaana Kanninen

 

 Kuva: Marko Mäki-Hakolan perhealbumi

 

”Hakkuiden vähentäminen ajaisi ojasta allikkoon”

 

Yksityismetsänomistajia edustavan MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei liputa metsänhakkuiden vähentämisen puolesta. Hänen mielestään se johtaisi metsien vanhenemiseen ja kasvun pienenemiseen. Tässä kohdin hänen näkemyksensä eroaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipään näkemyksestä.

 

Marko Mäki-Hakola on metsänomistaja jo kolmannessa polvessa, ja metsät ovat aina olleet osa hänen elämäänsä. Hänellä on tutkinto biologiassa ja taloustieteessä. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton metsäjohtajana hän on ollut viitisen vuotta.

 

Metsänielujen muuttuminen päästölähteeksi tuli Mäki-Hakolalle yllätyksenä. ”Se tuli kaikille yllätyksenä. Syitä on monia, muun muassa se, että metsien ikärakenne on muuttunut”. Mäki-Hakola ajattelee, että koska ilmastonmuutoksen jarruttamisen vuoksi on tärkeää päästä pois fossiilisista energianlähteistä, ei pidä vaikeuttaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, tässä tapauksessa puun.  – ”Toinen asia on metsien dynamiikkaa: jos hakkuita vähennetään, joudutaan kierteeseen että kasvu hiipuu entisestään”.

 

Lääkkeeksi nielujen vahvistamiseksi Mäki-Hakola tarjoaa voimaperäisiä metsänhoitotoimenpiteitä kuten lannoitusta ja oikea-aikaisia harvennuksia. Näin saadaan hänen mukaansa paras mahdollinen ilmastohyöty. ”Jos halutaan maksimoida ympäristöhyödyt, otetaan käyttöön suojelu ja ennallistaminen. Mutta Ilmastonmuutoksen ja luontokadon jarruttamista on vaikea saada mahtumaan samalle hehtaarille”, sanoo Marko Mäki-Hakola. 

 

Äärimmäisen huolissaan ilmastonmuutoksesta

 

Marko Mäki-Hakola sanoo, että kaikkien ihmisten tulisi olla huolissaan ilmastonmuutoksesta. Siitä huolimatta hän on ehdottanut, että Suomen tulisi purkaa osittain metsiin perustuva hiilineutraalisuustavoitteensa, koska nykyinen tutkimustieto ei tue sitä. Hänen mielestään ilmastonmuutosta pitää jarruttaa edelleen, mutta keinot pitäisi harkita uudestaan.

”Kun tiedetään, että aikaisemmat päätökset ovat perustuneet tutkimustietoon, joka ei enää pidä paikkaansa, pitää muuttaa strategiaa”.

 

Hän ei myöskään olisi avaamassa vuoden 2014 metsälakia, joka löyhensi metsänhakkuita säädelleitä puiden ikä- ja järeysrajoituksia. Tässä hänen näkemyksensä eroaa monen muuan asiantuntijan kannoista.  Mäki-Hakola näkee, että metsälain muuttamisen sijaan pitää panostaa neuvontaan. Metsänomistajille tulee kertoa, milloin kannattaa hakata niin että hakkuut tuovat metsänomistajalle tuloja ja samanaikaisesti tukevat ilmastotyötä. ”Kannattaa hakata, kun tukkipuun osuus metsässä on suuri ja kasvu hyvässä vaiheessa”.

 

Metsäkeskustelun ajoittain hyvinkin kipakat äänensävyt eivät pelästytä metsäjohtajaa. Hän näkee selkeästi taaksepäin: Metsien yhteiskunnallinen tehtävä on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Hänestä maassamme on aina ollut tiedostettu tai tiedostamaton yhteiskuntasopimus metsien tehtävästä. ”Sotien jälkeen Suomi nousi metsäteollisuuden avulla, nyt taas on koittanut vapautumisen aika”, sanoo Marko Mäki-Hakola.

 

Marko Mäki-Hakolan koko haastattelu on kuultavissaSpotifyssa Metsäkissaradiossa https://open.spotify.com/episode/1jds7B1cpnkKAP8CRN0wZY?si=0ff2035d664a45d0