‹ Takaisin

DIALOGIA ETSIMÄSSÄ

Tässä sarjassa kuullaan eri metsätoimijoiden näkemyksiä 

ja pyritään yhteisymmärrykseen

 

Teksti ja kuva : Jaana Kanninen

 

 

”On välttämätöntä käydä kipakkaa metsäkeskustelua”

 

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää pitää nykyistä metsäkeskustelua rakentavana. Hän sanoo, että eri tahot kuten teollisuus, valtio, maanomistajat ja luonnonsuojelijat käyvät jatkuvasti dialogia keskenään, ja sen ansiosta moni asia on mennyt eteenpäin.

 

Tutkimusprofessori Mäkipää on asiantuntija monella eri luonnontieteen saralla: hänen asiantuntemuksensa piiriin kuuluvat ilmastonmuutos, metsien hiilinielu, biodiversiteetti, kasviekologia, metsämaatiede ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Hän on Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja.

 

Tapaan hänet entisessä omassa opinahjossani, Viikin vanhoissa rakennuksissa, joissa aikoinaan toimivat ympäristönsuojelun ja  limnologian laitokset. Nyt osa Helsingin yliopistolle kuuluvista tiloista on vuokrattu Luonnonvarakeskuksen käyttöön.

 

Raisa Mäkipää vastaa varmalla äänellä kysymyksiini ladellen tosiasioita toisensa perään. Hänen mukaansa Suomi ei voi saavuttaa omaa hiilineutraalisuustavoitettaan ilman lisätoimia jo päätettyjen lisäksi. Niitä tarvitaan erityisesti maatalouden ja liikenteen saroilla. ”Eläinperäiset päästöt ja päästöt pelloilta pitäisi saada kuriin. Lisäksi lievennykset, joita on tehty liikenteen päästötavoitteissa, tulisi perua. Maankäytön muutoksista tulevia päästöjä pitäisi hillitä esimerkiksi maankäyttömaksuilla ja erityisesti metsäkatoa hillitsevällä maankäyttömaksulla. Luonnontilaisten soiden ojittaminen pitäisi vihdoin lopettaa vaikka tekemällä kaikki ojitukset luvanvaraisiksi”.

 

Suomen oman päätöksen mukaan maamme pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

 

Liian suuret hakkuut kuriin

 

Viime talvena Suomea kohautti uutinen, jonka mukaan Suomen metsistä on tullut metsänielun sijaan päästölähde. Uutisointi antoi sellaisen vaikutelman, että tieto tuli kaikille yllätyksenä. Professori Mäkipää on kuitenkin toista mieltä: ”Hakkuut ovat olleet korkealla tasolla jo pitkään, erityisesti vuodesta 2010 lähtien. Etelä-Suomen hakkuut ovat saavuttaneet ja

ylittäneet suurimman puuntuotannollisesti ylläpidettävissä olevan tason jo aikapäiviä sitten. Tämä kaikki on kertonut selvää kieltään siitä, että hiilinielu on hupenemassa.”

 

Siitä huolimatta asiaan ei tartuttu. Eikä metsäpolitiikkaa ole uudelleenarvioitu myöskään kuluneen vuoden aikana ilmastopäästöjen suhteen. Tämä siitä huolimatta, että kenellekään ei ole voinut jäädä epäselväksi, että nielut ovat romahtaneet. Tarvittavia uudistuksia ei ole valmistelussa vieläkään.

 

Mikä sitten sai nielut kääntymään päästöiksi? Metsien kasvu on hidastunut, siinä yksi syy. Juurisyy löytyy kuitenkin liian suurista hakkuista, sanoo professori Mäkipää. Monet tutkijat – Mäkipää muiden mukana – ovat arvioineet, että hakkuita tulisi vähentää nykyisiä huippuhakkuita edeltäneen ajan tasolle eli noin 63 miljoonaan kuutioon vuodessa.  Tämä merkitsisi noin 15 prosentin vähentämistä nykyhakkuista.

 

Tämä voitaisiin saavuttaa tekemällä pieniä muutoksia nykyiseen metsälakiin sekä noudattamalla

metsänhoitosuosituksia. Laki säätelee, minkä ikäisiä ja miten järeitä puita voi hakata. Vuonna 2014 hyväksytty metsälain muutos väljensi vahvasti hakkuiden ikä- ja järeysvaatimuksia. Niinpä palaamalla menneisiin vaatimuksiin voitaisiin huolehtia siitä, että hakkuukierto hidastuisi ja metsien kasvu lisääntyisi.

 

Vaikka lajikato metsissämme jatkuu ja ilmastonmuutos kiihtyy, professori Raisa Mäkipää näkee ilmassa paljon hyviä merkkejä. ”Yksi parhaista on se, että meillä käydään välillä kipakkaakin dialogia metsistä eri osapuolten välillä. On aivan välttämätöntä, että ympäristöjärjestöt ja -aktivistit pitävät ongelmia esillä ja että niistä keskustellaan ratkaisuja etsien. Se kuuluu jo demokratiaan.”

 

 

Raisa Mäkipään koko haastattelu on kuultavissa Spotifyssa Metsäkissaradiossa  https://open.spotify.com/episode/455rmpgwZrFohwZLtmN7yu?si=6a5e0ff9b394456e