‹ Takaisin

Juuri päättynyt YK:n ilmastokokous nosti sademetsät ilmastotyön  keskiöön

 

Mielenosoituksia Belémissä COP30‑kokouspaikan läheisyydessä (15. marraskuuta 2025) Kuva Xuthoria, CCO 4.0

Jaana Kanninen

 

Brasilian Belémissä pidetyssä ilmastokokouksessa perustettiin uusi miljardirahasto sademetsien suojelemiseksi. Aiemmin Brasilia on torjunut kansainvälisen suojelurahan suvereniteettiinsä vedoten. Uutta on sekin, että viidennes rahasta menee alkuperäiskansoille.

 

 

 

Kaksiviikkoisessa ilmastokokouksessa alkuperäiskansat olivat näyttävämmin esillä kuin aiemmin. Virallisissa delegaatioissa oli noin 3 000 alkuperäiskansojen edustajaa. Lisäksi Amazon-joen suulla sijaitsevaan kokouskaupunkiin oli saapunut suuri määrä Brasilian ja muiden Amazonian maiden alkuperäiskansojen edustajia, joiden vahva läsnäolo leimasi YK:n kolmannenkymmenennen kansainvälisen ilmastokokouksen ilmapiiriä.

 

Ilmastoneuvotteluille ominaista on koko niiden olemassaolon ajan ollut se, että monet valtiot yrittävät jarruttaa välttämätöntä muutosta. Näin on myös metsänsuojelun laita. Silti nyt päättyneessä kokouksessa metsien merkitys ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa tunnustettiin laajasti.

 

Brasilian presidentti Luis Inacio Lula da Silva ilmoitti uuden rahoitusmekanismin perustamisesta sademetsien suojelemiseksi (TFFF eli Tropical Forest Forever Facility). Rahastoon on jo nyt luvattu noin 5,5 miljardia dollaria, Norja lupasi heti kolme, Brasilia ja Indonesia kumpikin yhden miljardin. Tavoite on sitouttaa julkista rahaa ainakin 25 miljardia, ja sitten houkutella yksityisiä investoijia lisäksi.

 

Sademetsien suojelulla on kiire

 

Rahaston tavoitteena on maksaa maille säilyneistä metsähehtaareista ja kääntää rahoitusvirtoja metsien hävittämisestä metsien suojeluun. Rahoja hallinnoidaan Maailmanpankissa, joka lupaa pidättäytyä sijoituksista metsiä tuhoaviin toimintoihin, kuten hiili-, turve-, öljy- ja kaivannaisteollisuuteen.​

 

Uusi avaus on se, että rahoista 20 % menee paikallisväestöille, käytännössä alkuperäiskansoille. Alkuperäisväestöjen asuttamilla alueilla sijaitsee suurin osa maailman biodiversiteetistä.

 

Ympäristöjärjestöt arvostelivat uuden rahaston sääntöjä heti tuoreeltaan. Ne pitävät metsän määritelmää liian löysänä. Rahaston sääntöjen mukaan metsänä voidaan pitää aluetta, jolla latvuspeittävyys on 20-30 prosenttia. Metsien tilaa seurataan satelliittikuvista.

 

Sademetsien suojelulla on kiire. Viime vuonna sademetsiä hävisi maapallolta melkein seitsemän miljoonaa hehtaaria. Tämä merkitsee sitä, että joka minuutti katoaa 18 jalkapallokentän verran sademetsää. Myös Amazonian sademetsän tuhoutumisvauhti on huolestuttava. Yleisimmät syyt ovat metsänraivaus karjankasvatusta ja soijanviljelyä varten, laittomat puunhakkuut ja metsäpalot.

 

Brasilian asenne kansainväliseen rahaan on muuttunut

 

Amazoniallakin sademetsää häviää joka päivä. Häviämisvauhti on hidastunut vasemmistolaisen presidentti Lulan nyt kolme vuotta kestäneellä presidenttikaudella verrattuna edellisen presidentin, äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron aikaan. Lula on vahvistanut lainvalvontaa ja ympäristöviranomaisten resursseja, ja hän on perustanut uusia suojelualueita.

 

Aikaisempina vuosina Brasilia ei ole halunnut kansainvälisiä varoja Amazonian suojeluun, koska maa on kokenut muiden maiden suojeluinnon puuttuvan sen suvereniteettiin. Mutta nyt siis asenne on muuttunut. Ensimmäinen YK:n alainen ilmastosopimus syntyi vuonna 1992 Rio de Janeirossa, olin sitä itsekin todistamassa toimittajan ominaisuudessa.

 

Globaali tavoite on pysäyttää sademetsien kato vuoteen 2030 mennessä. Belémin kokoukselta odotettiin tiekarttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sellaista ei kuitenkaan syntynyt. Samoin vesittyi jo kaksi vuotta siten Dubain ilmastokokouksen julistus fossiilisista polttoaineista eroon pääsemiseksi. Vaikuttaakin sitä, että suurimmat ilmastonsuojelupäätökset tehdään tätä nykyä yrityksissä, ei valtioiden välisissä neuvotteluissa.