‹ Takaisin

 

Suomessa hakataan nyt metsiä kuin viimeistä päivää

Jaana Kanninen

 

Tamme-Laurin tammi Etelä-Virossa on seitsemänsataa vuotta vanha ja virolaisten suuri ylpeys. Halaamassa Jaana Kanninen. Kuva: Kari Holopainen

Hallituksen laatimat vanhojen metsien epäonnistuneet kriteerit antoivat merkin, että myös luonnonmetsiä voi vapaasti hakata. Ja niin nyt tapahtuu.

 

Kaupinvaaran luonnonmetsien hakkuut Suomussalmella on tuorein esimerkki metsänhakkuista, joissa tuhotaan törkeällä tavalla metsän luonnonarvoja. Kaupinvaaran ikivanha metsä kuuluu Metsähallitukselle. Greenpeace ja Luonnonsuojeluliitto yrittivät neuvotella alueen säilyttämisestä, mutta Metsähallitus hakkasi sen kovalla kiireellä, pian käytyjen neuvottelujen jälkeen. Puut osti UPM, joka omien vakuutteluittensa mukaan ei osta puuta luonnonmetsistä. Toisin tapahtui, UPM osti ja kuljetti puut Pietarsaaren sellutehtaalleen. Yhtiö jäi kiinni rysän päältä, kun Greenpeace ja Metsäliike seurasivat puiden matkaa.

 

Esimerkkejä on muitakin. Viime syksynä Greenpeace kokosi yli 40 esimerkin listan. Kaikissa tapauksissa oli rikottu sertifikaatteja ja suojeluarvoja. Useimmissa tapauksissa hakkuut oli tehnyt UPM, Metsä Group tai Tornator, jolle Stora Enso on ulkoistanut puidentoimituksen. Tämä onkin luonnollista, sillä kyse on maan suurimmista metsänomistajista.

 

Silti kaikkein käsittämättömintä on Metsähallituksen toiminta. Se käyttää valtaa valtionmetsissä ja on Suomen suurin metsänomistaja. Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion liikelaitos. Toiminnan tavoitteet – kuten tulostavoitteet - hyväksytään kuitenkin eduskunnassa valtion talousarvion yhteydessä. Viimeksi tavoitteet on hyväksytty vuoden 2025 talousarvion yhteydessä viime syksynä.

 

Metsähallituksen metsät ovat siis meidän kaikkien metsiä, ja niiden kohtelu on meidän kaikkien asia. Kansalaiset näyttävät kyselyjen mukaan laajalti tukevan vanhojen metsien suojelua. Taustalla on huoli luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta. Mutta kansalaisten ääni ei näy eikä kuulu päätöksentekijöille asti.

 

Suomessa on erittäin valveutunut ja aktiivinen kansalaisten metsäseuranta. Juuri mikään vanhojen metsien hakkuu ei tapahdu ilman että jonkun silmä seuraisi. On Luonnonsuojeluliiton metsäryhmä, Metsäliike, Elokapina ja Greenpeace, ja tuhannet ihmiset ovat niissä mukana. Ne kaikki tekevät työtä vanhojen metsien suojelemiseksi.

 

Erityisen tarkkailun alaisia ovat valtionmetsät sen jälkeen, kun niin sanottu Luonnonmetsätyöryhmä kartoitti Koneen Säätiön tuella valtion suojelemattomat arvometsät tämän vuosikymmenen alussa. Syntyi 201 kohteen luettelo metsistä, jotka olisi syytä suojella heti.

 

Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Päinvastoin, Orpon hallitus näytti vihreää valoa luonnonmetsien hakkaamiselle, kun se hyväksyi niin tiukat kriteerit vanhoille metsille, että sellaisia kriteereitä ei täytä juuri mikään metsä. Tutkijat tuomitsivat päätöksen ykskantaan. Mutta sekään ääni ei kantautunut hallituksen korviin asti. Ja se näkyy nyt metsissämme.

 

Hakkuut ovat muutoinkin nyt ennätyskorkealla, ja siinä menee myös arvokkaita vanhoja metsiä, joita Suomessa on hyvin vähän jäljellä. Ei voi välttyä ajatukselta, että tämä heijastaa hallituksemme ympäristö- ja ilmastovihamielistä ilmapiiriä. Se taas saa ravintonsa maailmanlaajuisesta konservatiivisesta, ympäristö- ja luontoarvoihin vihamielisesti suhtautuvasta poliittisesta suuntauksesta.

 

Meillä näyttääkin olevan vallalla maailmanlopun meininki: Pistetään kaikki nurin nyt, kun se on vielä mahdollista!